tiistai 29. marraskuuta 2011

Perhostelua

Eli tässä muutama viikko takaperin ystäväni oli meillä käymässä ja minulla on ollut jo pitkään suunnitteilla laittaa seinääni seinätarrat mitkä äiti oli ostanut Ikeasta.



(c)Ria

Eli itse kun en luota omaan suunnittelusilmääni ja varsinkaan värisilmään (jos en ole sitä täällä aikaisemmin maininnut, niin tosiaan olen värisokea. Erotan kyllä kaikki värit ja näin, mutta osan saatan sekoittaa keskenään, joten en vain osaa luottaa omaan värisilmääni)



Eli tässä siis tarvikkeet, kolme samanlaista arkkia noita perhosia (kaikki siis oli ihan yhdessä pakkauksessa, hinta en kyllä muista, tais olla siinä 5e paikkeilla), sekä sitten sitten pieni tekstipätkä joka näkyy seuraavassa kuvassa hieman paremmin:


Ja koska tuosta ei näe kunnolla lukea, niin tekstinä on siis:
Butterflies don't know
the color of their wings
but human eyes know
how beautiful it is. 
Likewise you don't know
how good you are,
but others can see that you are 
special.

Alunperin meinasin seinääni laittaa muutaman lainauksen itse aikamme mahtavimmalta velholta, Albus Dumbeldorelta: "Happiness can be found even in the darkest of times if one only remembers to turn on the linght." sekä "In dreams we enter a world thats entirely our own." Löysin kuitenkin tämän nettiä selaillessani ja tämä kuitenkin sopi perhosteemaan täydellisesti ja omasta mielestäni tämä sopii tähän aivan täydellisesti.

Ja sitten vielä muutama kuva tekohetkistä:

 

Ja tähän kohtaan kuuluin alun perin tulla toisenlainen kuva, mutta eipä voi mitään, en jaksa alkaa latailemaan uudestaan, tämä kone kun ei ole maailman nopein...


Ja Niiskua kiinnosti koko projekti (ja kaikki muukin) aivan älyttömästi. Ja kun tajusi nuo perhoset tuossa seinässä, niin höpsö yritti ottaa niitä kiinni. Ja näin sivumennen sanoen, kattini näyttää aivan älyttömän pieneltä tuossa kuvassa, vaikka se onkin otettu pari kuukautta (?) sitten. Pienet ne kasvaa liian nopeasti.


Mutta sitten lopputulos:


Ja tässä lopputulos, ite ainakin tykkän :) Ja kirjahyllyynkin sain laitettua samalla vähän tavaraa (tietenkin kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät, eli Potterini <3) Ja tuo random musta liikkuva laikku vasemmassa alareunassa on Niisku, neidin pitää tietenkin aina olla siellä missä tapahtuu <3


Ja iiiiso kiitos Tontulle, ihanaiselle ystävälleni joka auttoi projektissa ja kuvasi <3