torstai 26. helmikuuta 2015

Pientä säihkettä ja värivaihdetta

Tänään pitkästä aikaa taas sain onnistuneet kynnet tehtyä itselleni! Päätin suoraan hermojani säästämättä tyytyä vaan ihan perusvärisiin kynsiin ilman koristeluja ja kerrankin jätin sen siihen. Ei tarvinnut stressata kynsien kuivumista miljoonien eri koristelukerrosten kanssa ja silti sai nätin ja itselle kuitenkin sopivan näyttävän lopputuloksen. Oon ihan supertyytyväinen näihin! Ihan mun näköset ja väriset, ilman hermojen kiristelyä laitettu, mutta kuitenkin omaan silmään tarpeeksi näyttävät. Varmasti monen muun silmään nää on ihan superlaimeet eikä näyttävät, mutta ite kun oon viimeaikana käyttänyt tosi paljon neutraaleja lakkoja, joten pitkästä aikaa kun vähän väriä sai, niin näyttäähän nää omaan silmään räikeämmiltä. Ei tosin niin räikeiltä, mitä näistä olisi voinut saada aikaan.


 Tämmöiset tuli siis tehtyä, kolmea eri lakkaa kynsiin ja pinkin lakan päällä hieman ylimääräistä kimalletta! Omaan silmään tykkään tosi paljon, aika suhteellisen turvalliset värivalinnat, mutta oma silmä tykkää ja näitä jaksaa parikin päivää kynsillä katsella.



Kauheen hyvin toi Gina Tricotin glitterlakka ei näissä kuvissa näy, mutta tarpeeksi kuitenkin. Luonnossa toi Glitteri kuitenkin säihkyy muutamassa eri värissä ja nätimmin kuin kuvissa. Kuvat kuitenkin otettu puhelimella, joten ei ihme, ettei lakkauksia saa ihan täydellisesti kuvattua blogiin. Ihana kuitenkin, että päivät alkaa pimenemään, eiköhän siis nyt saaada taas tähän blogiin parempia kuvia aikaiseksi, kun ei tarvitse sisällä temppuilla valojen kanssa yrittäen saada parasta mahdollista tulosta. 


Huomasimpa myös pihalla, että näähän mätsää aika täydellisesti mun takkiini! Huippua! Tää siis ihan vahinkosattuma, kuten myös se, että nämä mätsäävät toisiin uusiin silmälaseihini. Mähän kun en tosta pinkistä väristä sitten ollenkaan pidä ;D


Tällä kertaa postaus jää nyt vähän tyngäksi, kun pitää alkaa jääkiekkoa katselemaan ja sitten Plevnalle BSB dokkaria katsomaan! Huikeeta!

Loppuun kuitenkin vielä kynsilakat, mitä tuli käytettyä

O.P.I Päällys- ja aluslakka
Lumene-Blooming Summer Kukkameri (peukalo ja etusormi)
China Glaze - Purple Panic (Keskisormi ja pikkurilli)
Gina Tricot - Fairy Floss (Keskisormi ja pikkurilli)
Gina Tricot - Black (nimetön)

maanantai 16. helmikuuta 2015

Uutta ja pilkkuja

Pitkästä aikaa kynsipäivitystä! Jee! Itellä ei nyt hetkeen oo kamalasti tullut kynsiä lakattua, tälläkin hetkellä mennään ihan naturellinä. Yksinkertaisesti aika ei vaan riitä, tai no riittää, mutta yleensä se ylimääräinen aika on tullut käytettyä muuhun, kuin kynsien lakkaamiseen.


Itse tykästyin näihin kynsiin tosi paljon! Simppelit ja kivat. Vaikka noi värit ei olekaan ihan niin mua, kuin voisi olla, niin silti nää istu mulle kuin nenä päähän. Mulla meinas näitä tehdessä hermo pettää ihan totaalisesti! Yritin joulun tienoilla tilaamillani Bundle Monsterin laatoilla aluksi leimailla, mutta näissä laatoissa kuvat on syvällä ja  mun leimasin on vaan aivan liian kova niihin, joten eihän ne kuvat millään tarttunut leimasimeen, ja jos ne tarttu leimasimeen niin eihän ne siitäenää kynteen tarttunut. 
Sen verran päättäväinen kuitenkin olin, että jos kerta lähdetään lakkaamaan kynsiä, niin nehän piru vie lakataan loppuun asti. Päätinkin sitten mennä vähän helpommalla ja oon kyllä ihan supertyytyväinen näihin.


Ihan kauheen kauan nää ei kynsillä saaneet olla, kun koulussa oli harjoitustunteja eikä mitään hajua, mitä kyseinen opettaja tykkää lakatuista kynsistä, niin suosiolla poistelin nämä lakkaukset jo kotona. Mutta sen pari päivää mitä nämä jaksoi kynsissäolla, niin tykkäsin! 

Yksi ongelma mulla kuitenkin on! Oon tähän asti ollut ihan supertyytyväinen mun O.P.In päällyslakkaan, se leviää, kuivattaa ja pitää lakkaukset hyvinä, mutta nyt kun pullo on puolillaan, niin se on paksuuntunut tosi paljon. Nytkin sai kynsien kuivumista odottella normaalia paljon kauemmin ja onnistuipa se kuplittamaan kynsilakatkin.
Kysymykseni kuuluukin siis, että uskaltaako lähteä kokeilemaan ohentajaa ja mitä päällyslakkaa suosittelisit? Olen ajatellut lähteä kokeilemaan Seche Viteä seuraavaksi, mutta jos jollakulla on joku ehdoton pikakuivattaja-päällyslakkalemppari niin kertokaa ihmeessä!


Ja näin loppuun taas tuttuakin tutummin lakat mitä tuli käytettyä:

O.P.I:lta aluslakkaa ja päällyslakkaa
Depend nro 412
Depend nro 435

maanantai 9. helmikuuta 2015

Toinen jalka haudassa

Blogihiljaisuutta omalta osaltani on ollut liian pitkään ja sormet syyhyä jo kirjoittamaan, mutta koulu, työt ja kaikki muu on vienyt aivan hirveästi aikaa. Täytyy kuitenkin yrittää myös järjestää sitä aikaa blogille, muistan edelleen kuinka kiva oli teille kirjoittaa joka toinen päivä joulukalenterimuodossa. Vaikkakaan mulla ei joka toinen päivä todellakaan ole aikaa kirjoittaa blogiin, niin yritän silti saada edes vähän useammin kirjoitettua, niin tänne kynsiblogin puolelle, kuin tuonne omalle henkilökohtaisen blogini puolelle joka löytyykin siis täältä. Kannattaa käydä kurkkimassa.

Mä niin haluan tonne takaisin. Kuva siis One Directionin keikalta


Siinä kuitenkin nuo viralliset, "olen pahoillani hiljaisuudesta" -päivittelyt, nyt kuitenkin aiheeseen. Moni varmasti ihmettelee jo heti otsikkoa, miten "Toinen jalka haudassa" voi millään tapaa viitata kynsiin tai kynsien laittoon? Noh, mäpä annan heti rehellisen vastauksen, ei oikein millään tavalla. Tähän blogiin se kuitenkin viittaa jollain tavalla, nimittäin rakkaan ystääni ja blogikollegani syntymäpäivä on TÄNÄÄN!

Eli paljon paljon onnea Tontulle! 


Kesällä vesiputouksia käytiin katsomassa


Joku saatta edelleenkin ehkä ihmetellä tuota toinen jalka haudassa -ilmaisua. Ei sille ole muuta merkityksellisempää selitystä, kuin noilla sanoilla Tonttu toivotteli minulle synttärionnittelut 21. tammikuuta ja nyt myös itsellensä. 

Jännitystä ennen keikkaa!


Mulle on aina tosi vaikeaa ajatella, että Tonttu on minua 3 vuotta nuorempi, saman ikäinen (Okei, puoli vuotta vanhempi), kuin mun pikkuveli. Tonttu täytti nyt 19 ja mä oon "jo" 22v. Monen korvaan saattaa kuulostaa (tai ainakin silloin kuulosti, kun Tonttu oli 16 ja mä 18) oudolta, että ollaan niin läheisiä. Itselleni ei olisi sillon 17-18 vuotiaana tullut mieleenkään, että löytäisin itselleni tärkeäksi ystäväksi ihmisen joka on saman ikäinen kuin pikkuveljeni. En silloin uskonut, että kukaan, KUKAAN, -96 syntynyt voisi olla järkevä, viisas tai mitään muutakaan. Voi kuinka väärässä olin. Vielä ehkä silloin kun ekan kerran ollaan tavattu, niin joissain pienissä asioissa saattoi huomata meidän ikäeron, mutta en itse jaksanut niihin todellakaan kiinnittää huomiota. Tonttu oli ihana, järkevä, hyvähuumorinen ja luotettava ystävä, ja on sitä edelleen. Noi asiat on ne mitkä vaikuttavat, ei ikä, tai pienet seikat mistä saattoi sen ikäeron huomata.
Mulle tultiin monta kertaa sanomaan, että miksi ihmeessä jaksan pitää yhteyttä itseäni kolme vuotta nuorempaan tyttöön ja mitä meillä voisi olla yhteistä. Ikinä en muistaakseni ole näitä kauheasti lähtenyt perustelemaan, meillä vaan synkkasi tosi hyvin. Meidän ajatukset kulkivat pitkälle samaa rataa, samoin mieltymykset erilaisiin asioihin. 
En nyt lähde sen enempään avaamaan miten tututstuttiin alun perin, muuten kuin että yhden yhteisen kaverin ja Facebookin välityksellä. Oma ensivaikutelmani Tontusta oli ärsyttävä ja kovaääninen. Tosin se kyllä kariutu saman tien kun päästiin ihan vaan kaksisteen keskustelemaan. Tai no, se kovaäänisyys on kyllä edelleen tallella, mutta ärsyttävyydestä ei ole tietoakaan. :D

Yritettiin saada (tuloksetta) itsejämme Lontoossa kauniimmiksi


Muistan kuinka sillon joskus meidän ystävyyden alkuaikoina meillä oli melkein puolen vuoden juttelutauko jolloin pistinkin sitten Tontulle jotain viestiä, ja siitä se sitten taas lähti. Sen jälkeen meidän suurin puhumattomuuden tauko taitaa olla jotain paria päivää ja niidenkin aikana on ollut tosi orpo olo. Nimimerkillä tammikuussa Tonttu oli etelänreissulla jonka aikana puhuttiin kerran puhelimessa ja oli tosi orpo olo eikä osannut tehdä oikein yhtään mitään, ilman sitä toisen mielipidettä. 
Nykyään kuitenkin viestitellään aina päivittäin kaikka turhaa ja ei niin turhaan ja suunnilleen päivittäin soitellaankin. Monesti mulle on varsinkin äiti ihmetellyt, että miten meillä on toisillemme niin paljon asiaa. Saatetaan joskus päivässä monta kertaa viestitellä ja silti soitettaessa menee aika kuin siivillä. Me voidaan puhua toistemme kanssa ihan mistä vain ja voidaan sanoa omat mielipiteemme asiasta kuin asiasta, oli toinen sitten samaa tai eri mieltä. Voidaan myös ihan avoimesti sanoa, jos toinen ärsyttää, eikä omaa ärsyyntymistä tai kiukuttelua tarvitse alkaa peittelemään. On vaan niin ihanaa, kun omassa elämässä on ihminen joka jaksaa kuunnella sun ilot ja surut ja kaikki turhanpäiväiset löpinät. Ja mikä ihaninta, saan pölöttää Tontulle jääkiekosta, vaikka sitä ei se kiinnostakkaan ja vaikka se tuhahtaa jos sanon, että mun on nyt pakko sanoa yks asia jääkiekosta. Ei se mua haittaa vaikka toinen ei olekaan täysin kiinnostunut samasta asiasta, mutta on ihanaa, että se toinen kuitenkin aina välillä jaksaa kuunnella sun selityksiä asiasta mikä on sulle itelle tosi tärkeä.

Hilpeenä Tallinnan reissulla


Kaiken tämän jälkeen on vain sanottava, että Tonttu on epätäydellisen täydellinen ystävä. Kiitos sinulle siitä ja aivan ihanaa syntymäpäivää! Kohta me päästään muuttamaan saman katon alle ja riehumaan yhdessä, ja ehkä meidän puhelinlaskut pienenee sen jälkeen :D

Kiitos aivan ihanasta ystävyydestä tähän asti ja jatketaan samalla lailla loppuuna asti <3

Joskus viime tai toissakesänä teineiltiin yöllä/illalla kun saateltiin Olgaa

Ps. Mähän sit raahaan sut vielä joskus jääkiekkopeliin!
Pps. Kaikki kuvat ovat joko itseni tai Tontun ottamia, ethän siis käytä niitä ilman lupaa.